Kirjoittaja on ollut opintovapaalla Turun yliopiston yliopistonlehtorin tehtävästä ja suorittanut ylemmän AMK-tutkinnon liiketoiminnan kehittämisen alalta. 

Tämä kirjoitus on summaa ajatuksia oppimisesta ja koulutuksesta.

Jatkuva oppiminen on nyt Suomen hallituksen tahtotila. Hallitusohjelman mukaan jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä. Korkeakouluja palkitaan jatkuvan oppimisen edistämisestä. 

Turun ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-opiskelu on jaettu kahteen asiantuntijapolkuun: Leadership Excellence ja Professional Excellence. Leadership Excellence -polku, johon juuri suorittamani tutkintoni kuuluu, tarjoaa mahdollisuuden kehittyä esimiehenä ja johtajana. Koulutuksen internetsivuilla mainostetaan koulutuksen soveltuvan niin esimies- ja johtotehtäviä tavoitteleville asiantuntijoille kuin jo pitkään tehtävissä toimineille.

Erään lähiopetusjakson yhteydessä käytiin Turun ammattikorkeakoulussa seuraava keskustelu:

Minä: ”Tossa strategisen johtamisen kurssilla opettaja sanoi, että AMK:n asiakas on opiskelija. Mä olen aina ajatellut, että AMK:ssa se olisi ympäröivä liike-elämä, kun opiskelijat ainakin YAMK-tutkintoon tulee pääasiassa yrityksistä.”

YAMK-opiskelija n.n.: ”Aika jännää, että sä ajattelet tolleen. Mä oon ajatellut, että tää mun opiskelu on itsekkyyden huipentuma.”

Vastaako siis YAMK-tutkinto työntekijän tarpeisiin kehittää omaa osaamistaan vai työnantajien osaamistarpeisiin? YAMK-koulutuksella tuetaan opiskelijan oman työn ja työyhteisön kehittämistä (ja kehittämiskykyä). Koulutuksen oppimistehtävät liittyvät läheisesti oman organisaation kehittämiseen ja usein myös opinnäytetyö tehdään kehittämisprojektina oman työnantajan toimeksiantona. Työnantaja saattaa kuitenkin nähdä lyhyemmän koulutuskokonaisuuden tehokkaampana kuin pitempikestoisen tutkintokoulutuksen.

Myös korkeakoulut tulevat tarjoamaan tulevaisuudessa yhä enemmän lyhyitä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Miksi valita tutkintokoulutus, kun voi valita vain kulloiseenkin tarpeeseen sopivan lisäkoulutuksen? Mihin tarvitaan vaikkapa liiketoiminnan kehittämisen YAMK-tutkintoa?

Korkeakoulutuksen tavoite on antaa valmiuksia tiedon soveltamiseen, analysointiin, arviointiin ja uuden tiedon luomiseen. Nämä taidot eivät kehity hetkessä ja tutkinto on enemmän kuin osiensa summa. Oman näkökulmansa ja panoksensa koulutukseen antavat niin muut opiskelijat kuin opettajatkin.

Mitä sitten itselleni jäi käteen YAMK-opinnoista? On ollut Innovaatiojohtamista, Innostavaa työyhteisöä, Strategista johtamista, Osaamisen johtamista, Julkisorganisaation johtamista, Johtamisviestintää, Vaikuttajaviestintää, Projektinhallintaa sekä Vaikuttavuuden ja laadun mittaamista. Paras anti näissä opintojaksoissa itselleni oli yliopiston ulkopuolinen näkökulma oppimateriaalien, opettajien ja kanssaopiskelijoiden toimesta. Ehkä tämä oli itsekkyyden huipentuma, mutta minulle tämä oli yli 20 vuotta yliopistossa työskennelleenä tärkeä näköalapaikka yliopistokuplan ulkopuolelle. Yliopistoa velvoitetaan toimimaan vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tätä tehtävää toteuttaakseen on ymmärrettävä yhteiskuntaa, sen toimijoita ja myös liiketoimintaa. Kiitos tästä matkasta #turkuamk ja #YLIKES19 -ryhmän opiskelutoverit!