Kirjoittaja on opintovapaalla Turun yliopiston yliopistonlehtorin tehtävästä ja opiskelee ylempää AMK-tutkintoa liiketoiminnan kehittämisen alalta. 

Tämä kirjoitus on muokattu opintojaksolle Johtamisviestintä tehdyn oppimistehtävän tekstistä.

Nykykäsityksen mukaan esimiehen tulee keskittyä asioiden johtamisen lisäksi ihmisten johtamiseen. Tämä tarkoittaa, että esimiehen on löydettävä keinot ihmisten motivointiin, jotta nämä pystyvät suuntaamaan toimintansa ja energiansa yrityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Työyhteisö koostuu arvomaailmaltaan erilaisista ihmisistä. Erilaisten ihmisten motivointiin tarvitaan viestinnällisesti erilaisia keinoja. Viestinnän onnistumisessa on tärkeää, että esimies ymmärtää oman viestintätapansa vaikutukset erilaisiin ihmisiin.

Idea ihmisten johtamisesta asioiden johtamisen sijaan on antanut tilaa myös tunteiden johtamiselle. Kuten Jarkko Rantasen kirjassa Vaikuta tunteisiin! todetaan, tunteet vaikuttavat myös liiketoimintaan. Tyytyväisyys on tunne, ja tyytyväiset työntekijät tuottavat paremmin kun taas tyytymättämyys työyhteisössä vähentää tulosta.

Johtamisen kannalta tärkeää on tunnistaa tunteet ja niiden vaikutukset itsessään, mutta myös havoinnoida niitä muissa. Usein tällöin puhutaan tunneälystä. Tässä sanassa yhdistyvät kaksi eri termiä: älykkyys ja tunne. Älykkyysosamäärä on ennuste siitä, miten ihminen selviytyy jostakin älyllisestä suorituksesta. On kuitenkin olemassa  ihmisiä, jotka ovat älykkäitä mutta eivät silti pärjää esimiehinä. Usein syynä voi olla, että tarvitaan myös tunneälyä. Tämä tarkoittaa itsensä tuntemista ja omien tunteidensa ymmärtämistä, sekä kykyä tunnistaa muiden tunteita ja motiiveja.

Erilaisia persoonallisuus – ja käyttäytymisanalyysejä (DISC, Thomas, jne.) käytetään yleisesti johtamisviestinnän apuvälineenä tai tiimityön kehittämisessä. Analyysien tuloksiin yleensä liitetään tulkinnat siitä, mitkä asiat ovat tämän tyyppiselle henkilölle stressaavia, mitkä motivoivat, miten tämä henkilö haluaisi itseään johdettavan ja millainen hän olisi johtajana. Nämä testitulokset lisäävät itsetuntemusta, mutta itsetuntemuksen ohessa kasvaa myös kyky johtaa erilaisista ihmisistä koostuvia tiimejä. Erilaisten ihmistyyppien ymmärtäminen vähentää konfliktitilanteita työyhteisössä ja siten lisää työhyvinvointia.

Viestintä on taitolaji, jota voi harjoitella (selkeys, oikea-aikaisuus jne.). Tärkeää on kuitenkin myös tiedostaa, miten tunteet, arvot ja asenteet vaikuttavat keskinäiseen kommunikointiimme.

Ensimmäinen askel hyvään johtamiseen on, että haluat tutustua itseesi ja omiin vaikuttimiisi. Toinen tärkeä tekijä erityisesti viestinnän onnistumiseen on se, että olet kiinnostunut johtamistasi ihmisistä ja heidän tarpeistaan.

Lähteet:

Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari.

Mayor, P. & Risku, M. 2015. Opas yksilölliseen motivointiin. 16 perustarvetta johtamisen apuna. Helsinki: Alma Talent.

Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin!: Lisää voimaa tekemiseen. Helsinki: Talentum